Puukerrostalorakentaminen on hyvä business jos niin halutaan

Sopivia rakennusalueita kartoitetaan parhaillaan kuntakohtaisesti Suomi pyritään nostamaan puukerrostalorakentamisen edelläkävijämaaksi vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi maahamme tarvitaan teollisia toimijoita palveleva avoin puurakentamisen järjestelmä sekä vahva yhteinen tahtotila. Puurakentamisen profiilia halutaan nostaa ja esimerkiksi metsäteollisuus ja kunnat näkevät puussa yhä enemmän positiivista potkua sekä kilpailukykyisen materiaalin.

Itä-, Länsi-, Pohjois- ja Etelä-Suomessa tehtävillä kuntakohtaisilla kartoituksilla selvitetään puukerrostalorakentamisen istuvuus suomalaiseen asuntotuotantoon. Kartoituksen toteuttaa Itä-Suomen puutuotetoimialan kasvu- ja kehitysohjelma Eastwood yhdessä valtakunnallisten metsäalan suuralueohjelmien kanssa.

Nyt haetaan sellaisia alueita ja puurakennuskohteita, joiden avulla teollisuus sekä muut yritykset pääsevät kehittämään puurakentamista ja erityisesti toteutukseen soveltuvia puurakentamisjärjestelmiä. Puukerrostalorakentamisesta on mahdollista synnyttää kokonaan uusi teollisuusala Suomeen. Kotimaisen metsä- ja puuteollisuuden kiinnostus on jo herännyt tuotantoa kohtaan.

Jotta tästä voidaan luoda oikeasti kilpailukykyistä bisnestä, pitää teollisuusalaa rakentaa yhdessä kumppanuusperiaatteella kaikkien ketjussa olevien toimijoiden kesken. Haasteita riittää, mutta niin myös suuria mahdollisuuksia, muistuttaa kehityspäällikkö Ilpo Saukkonen Joensuun Tiedepuisto Oy:stä. Ilpo Saukkosella on kehittämisvastuu valtakunnallisen Osaamiskeskusohjelman Asumisen klusterissa Puurakentamisesta.

Alan seminaarisarja käynnistyi Joensuun Tiedepuistolla

Joensuusta maanantaina 26.4. käynnistyi valtakunnallinen ”Rytmin muutos puukerrostalojen rakentamiseen” –seminaarisarja, joka haluaa innostaa kaikki mukaan talkoisiin. Ilpo Saukkosen mukaan näillä tapahtumilla pyritään herättämään keskustelua puukerrostalorakentamisesta läpi koko rakentamisen laajan arvoketjun maankäytöstä suunnitteluun ja rakentamiseen.

Nyt on tärkeää saada myös rakentajat mukaan saman pöydän ääreen. Osaamista meiltä Suomesta varmasti löytyy ja tämän kaiken kapasiteetin haluamme nyt saada valjastettua. Tulevaisuuden asumista, rakentamista, energiankäyttöä ja ympäristökysymyksiä miettiessä puu nousee useasta näkökulmasta varteenotettavana vaihtoehtona esiin yhä useammin, näkee Saukkonen.

Seminaarissa huomattiin, että puutuoteteollisuus hakee tosissaan puukerrostalojen rakentamiseen liittyviä ratkaisuja sekä kehittää konsepteja ja yhteistä puuelementtistandardia. Viranomaiset haluavat poistaa ja muuttaa puukerrostalojen rakentamiseen liittyviä esteitä kuten esim. palomääräyksiä. Rakennusliikkeet ovat toistaiseksi odottavalla kannalla, mutta näkevät puukerrostalojen rakentamisen positiivisena mahdollisuutena.

Nopeasti kehittyvät teollisesti valmistusmenetelmät ja elementtijärjestelmät yhdessä ympäristöasioiden korostumisen kanssa ovat luoneet otollisen hetken puukerrostalojen nopealle yleistymiselle. Tässä murroksessa avautuu pienille ja keskisuurille rakennusliikkeille uusia liiketoimintamahdollisuuksia, jatkaa Saukkonen

Joensuun Tiedepuiston asumiseen, metsään, energiaan ja nanoteknologiaan erikoistuneet asiantuntijapalvelut sivuavat osaamisalojensa rajapinnoilla kattavasti myös puukerrostalojen rakentamista. Pohjois-Karjalassa on mittavat uusiutuvat puuraaka-ainevarat ja pitkä perinne vahvassa alkutuotannon osaamisessa. Nämä tekijät yhdistettynä alueen yliopistolliseen huippututkimukseen ja teknologiapalveluihin tuovat mukaan merkittävän osatekijän nyt suunnitteilla olevaan, valtakunnalliseen puurakentamisen innovaatio- ja teollisuusympäristöön.

Kauaskantoiset vaikutukset

Puukerrostalorakentamisen yleistyminen hyödyttäisi myös ilmastoa ja luontoa. Lisäys esimerkiksi vähentäisi betonin käyttöä kerrostalorakentamisessa. Tämä on iso asia, sillä betonissa käytettävän sementin valmistus aiheuttaa 5-8 prosenttia ihmiskunnan hiilidioksidipäästöistä. Se on myös yksi energiaintensiivisimmästä teollisista prosesseista, kertoo ohjelmajohtaja, tutkija Henrik Heräjärvi Metsäntutkimuslaitokselta.

Puu on myös kustannuksiltaan erittäin kilpailukykyinen materiaali betonin rinnalla. Esimerkiksi sen avulla rakentaminen nopeutuu, kun rakenteiden kuivatus on nopeaa, Ilpo Saukkonen lisää. Kotimaisesta puutuotteiden kulutuksesta menee yli 70 prosenttia rakentamiseen. Puutuotteet tehdään tukkipuusta, josta metsänomistajat saavat 2/3 kantorahatuloista. Heräjärven mukaan pelkästään Pohjois-Karjalassa nämä tulot olivat vuonna 2008 lähes sata miljoonaa euroa.

Tämä kannustaa metsänomistajia huolehtimaan omaisuudestaan ja pitämään sen kasvukunnossa. Näin varmistetaan, että hiiltä sitoutuu metsiin jatkossakin kompensoiden suuren osan aiheuttamistamme kasvihuonepäästöistä, nostaa Heräjärvi esille uusia näkökulmia. Henrik Heräjärven mukaan kaikki ilmastopoliittiset argumentit puoltavat puusta rakentamista, kuten useimmissa tapauksissa myös kustannus-, aikataulu- ja imagotekijätkin. Maailmalta on lukuisia esimerkkejä kaupungeista, jotka ovat tehneet ekologisesti kestävästä rakentamisesta, liikennejärjestelyistä ja energiantuotannosta vihreää bisnestä. Nyt kaikkien päättäjien ja virkamiesten pitäisi ymmärtää ja nähdä nämä edut, Heräjärvi toteaa.

Joensuussa järjestettävä tilaisuus oli ensimmäinen viidestä puukerrostalorakentamista koskevasta seminaarista. Itä-, Etelä-, Länsi- ja Pohjois-Suomen seminaarit pidetään syksyn 2010 aikana. Seminaarit järjestetään yhdessä Osaamiskeskusohjelman (asuminen, metsä ja energia), Työ- ja elinkeinoministeriön Metsästrategiaohjelman ja siihen kuuluvien suuraluetoimijoiden, Moderni puukaupunki -hankkeen sekä Puuinfo Oy:n kanssa.

Lisätietoja:

Ilpo Saukkonen, kehityspäällikkö, Asiantuntijapalvelut, Joensuun Tiedepuisto Oy
p. 0400 182 700, ilpo.saukkonen@carelian.fi

Henrik Heräjärvi, tutkija, ohjelmajohtaja, Metla
p. 050 391 3037, henrik.herajarvi@metla.fi