Ympäristöteknologia

Visio 2013

Suomalainen ympäristöteknologian osaamisklusteri on kyennyt vastaamaan ympäristöalan globaaliin asiakastarpeeseen. Suomeen on syntynyt uusia ympäristöteknologia-alan viennin veturiyrityksiä, jotka hyödyntävät korkeatasoista tutkimustietoa.
Nouseva tutkimuksen ja tuotekehityksen taso houkuttelee Suomeen uusia osaamisperusteisia investointeja. Cleantech -liiketoiminnasta muodostuu Suomen uusi tukijalka, jossa tutkimus ja liiketoiminta tukevat toisiaan.

Ympäristöteknologian huippuosaamisesta yritystoimintaa ja vahvaa verkostoitumista

Ympäristöteknologian osaamisklusteri koostuu ympäristöalasta keskeisesti hyötyvistä yrityksistä sekä ympäristöalan tutkimus-, koulutus-, viranomais- ja kehittämisorganisaatioista. Ympäristöteknologia on globaalisti merkittävä kasvuala tulevaisuudessa ja sen markkinadraiverina on voimakkaasti kasvava tarve ratkaista puhtaaseen ympäristöön ja luonnonvarojen riittävyyteen liittyvät haasteet. Suomen ympäristöteknologialle on ominaista erittäin korkeatasoinen osaaminen, tutkimus ja koulutus.

Klusteriohjelma yhtenäistää yritystoimintaa ja vahvistaa verkostoitumista

Klusteri auttaa yrityksiä, rahoittajia ja tutkimuslaitoksia verkostoitumaan, jolloin sekä perus-, että soveltavaa tutkimusta voidaan suunnata entistä enemmän yritysten tarpeisiin. Ohjelman tavoitteena on synnyttää osaamiseen perustuvaa liiketoimintaa joko uusina yrityksinä tai uusina liiketoimintasektoreina jo olemassa oleviin yrityksiin. Klusterin toiminnassa on mukana yli 200 yritystä, maan johtavat tutkimuslaitokset, yliopistot ja korkeakoulut.

Suomi on menestynyt erinomaisesti ympäristöteknologian osaamisen kansainvälisissä vertailuissa, joskin yrityskenttä on melko hajanainen. Ympäristöteknologiayrityksiä on noin 1500, joista suurin osa on pk-yrityksiä. Klusteriohjelma edesauttaa pk-yritysten verkostoitumista, jolloin myös globaalien markkinoiden hyödyntäminen on helpompaa. Klusteri on aktiivisesti mukana esim. Kiinaan ja Venäjälle suuntautuvissa pk-yritysverkostojen markkinointiponnisteluissa.

Klusterin tavoitteita (2013) ovat

• kansainvälisen liiketoiminnan osuuden nousu 33 prosentista 50 prosenttiin liikevaihdosta
• tunnistettu vähintään 400 ympäristöteknologiaklusterin innovaatiota, joka johtaa uuteen tuotteeseen tai liikeideaan
• vähintään viisi uutta veturiyritystä muodostunut joko vetämään muiden yritysten muodostamia konsortioita tai pääomasijoitusten avulla kasvatettu vientikykyiseksi veturiyritykseksi

Klusterin kansalliset kärkihankkeet

• IIT-teknologia (Ilmasto, Ilmanlaatu, Terveys – teknologia) ja siihen liittyvän liiketoiminnan kehittäminen
• vesitutkimus ja vesiliiketoiminta
• mittaus- ja monitorointitekniikan tutkimus ja liiketoiminnan kehittäminen
• klusterin yritysrakenteen kehittäminen ja kansainvälistäminen

IIT-teknologiaverkoston (IIT= Ilmasto, Ilmanlaatu, Terveys) kehittäminen on Kuopion vastuulla. Tavoitteena on hyödyntää verkostossa olevaa huippututkimusta ja -osaamista ympäristöteknologian alan liiketoimintojen kehittämisessä. Verkostoon kuuluu mm. Suomen Akatemian huippututkimusyksiköitä ja Pohjoismaisen tutkimuksen huippuyksiköitä ilmakehän, ilman laadun ja ympäristöterveyden tutkimusten sektoreilla.

Vesiliiketoiminnan kehittäminen on Oulun vastuulla. Vesiosaamisen kehittämisen ytimeksi muodostetaan veden ja jäteveden käsittelyyn erikoistunut tutkimuskeskittymä Cewic. Toiminnan päämääränä on suomalaisen vesialan liiketoiminnan ja tutkimuksen nopea kasvattaminen. Toiminta tuottaa uusia kilpailukykyisiä tuotteita ja konsepteja veden ja jäteveden käsittelyn asiakastarpeisiin.

Ympäristömonitorointitekniikan tutkimus ja kaupallistaminen on Uudenmaan vastuulla. Tavoitteena on muodostaa alueesta ympäristömonitoroinnin liiketoiminnan eurooppalainen kärkialue ja synnyttää uusia ympäristömittausten kaupallisia sovelluksia. Uudenmaan toinen kansallinen kärkihanke on asumisen energiatehokkuus.
Ympäristöliiketoiminnan yritysrakenteen kehittäminen on Lahden vastuulla Hajanaista yritysrakennetta kehitetään konsolidoinnin edistämisellä, kansainvälisillä avauksilla sekä yritysten orgaanisen kasvun tukemisella. Tavoitteena on edesauttaa kansainvälisiä markkinoita hyödyntävien veturiyritysten syntymistä.

Klusterin osaamiskeskukset

Kuopion seudun osaamiskeskus, Teknologiakeskus Teknia Oy
Lahtden seudun osaamiskeskus, Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy
Oulun seudun osaamiskeskus, Oulu Innovation Oy / Technopolis Oyj
Uudenmaan osaamiskeskus, Culminatum Oy / Green Net Finland ry

Klusteri kattaa 60 % Suomen ympäristöliiketoiminnasta ja 80 % Suomen ympäristötutkimuksesta. Klusterin kansallisiin kärkihankkeisiin on luotu yritys- ja tutkimusverkostot maan parhaista asiantuntijoista.

Yhteystiedot