Ohjelmakonsepti ja ohjaus

Klusteriperusteisessa toimintamallissa fokus on parhaiden kansallisten voimavarojen verkottamisessa ja määrätietoisessa työssä kansainvälisen yhteistyön synnyttämisessä.

Osaamisklusteri mahdollistaa hajallaan olevien kansallisten osaamisresurssien tehokkaamman hyödyntämisen. Osaamisklusterit kokoavat ja tehostavat alueilla olevien resurssien käyttöä sekä luovat uuden tehokkaan tiedon ja osaamisen levittämisväylän alueiden yritys- ja tutkimustoimintaan. Klusterikohtainen parhaiden osaamiskeskusten kansallinen liittoutuminen suuntaa alueiden huomiota keskinäisestä kilpailusta enemmän kohti kiristyvää kansainvälistä kilpailua.

Osaamiskeskusten välinen klusteripohjainen yhteistyö terävöittää myös alueellista erikoistumista ja työnjakoa. Lisäksi verkottuminen on omiaan kannustamaan yliopistoja ja ammattikorkeakouluja erikoistumaan vahvoille tutkimusalueilleen ja tätä kautta lisäämään myös eri alueilla sijaitsevien oppilaitosten välistä yhteistyötä.

Lisätietoa ohjelman klusteriperusteisesta toimintamallista löytyy valtioneuvoston hyväksymästä ohjelma-asiakirjasta.

Ohjaus

Osaamiskeskusohjelman toteutumista seurataan vuotuisten toimintakertomusten ja -suunnitelmien perusteella. Ohjelman perusrahoitus toimii keskeisenä osaamisklusterien ja –keskusten toiminnan suuntaamisen välineenä. Osaamisklustereiden koordinaattoreilla on keskeinen rooli klusterikohtaisten vaikuttavuustavoitteiden määrittelyssä ja tietojen raportoinnissa.

Ohjelmakaudella 2007-2013 vahvistetaan osaamiskeskusohjelman kytkentää kansalliseen innovaatiopolitiikkaan ja Lissabonin strategian mukaisiin toimintoihin tutkimuksen puiteohjelmassa ja rakennerahastopolitiikassa. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää jatkuvaa tiedon vaihtoa alueellisten ja kansallisten toimijoiden välillä.

Osaamiskeskusohjelman väliarviointi tehdään vuonna 2010 ja loppuarviointi tarvittaessa vuonna 2013. Arvioinnissa tuotetaan samanaikaisesti ennakoivaa ja strategista tietoa toimenpiteiden vaikutuksista sekä vaikutuksia estävistä ja vauhdittavista tekijöistä. Tällä vahvistetaan ohjelman muutosvalmiutta ja reagointikykyä toimintaympäristön muutoksiin.

Ohjelman vaikutuksia seurataan osana aluekehittämisen kansallista strategiaa sekä kansallista innovaatiopolitiikkaa. Yhteiskunnallisten vaikutusten arvioinnissa pääpaino on alueen ja alueilla toimivien yritysten ja tutkimusorganisaatioiden kansainvälisen kilpailukyvyn parantumisessa, kasvuyrittäjyyden ja yritysten kasvuhakuisuuden lisääntymisessä, osaamisklusterien palveluliiketoiminnan lisääntymisessä sekä kilpailukykyisten innovaatioympäristöjen kehittymisessä.