Energiateknologia

Aurinkoenergiaa ovista ja ikkunoista

Mitä yhteistä on hiihtotunnelilla, kauppakeskuksella ja porilaisilla asuintaloilla? - Ne kaikki voivat hyödyntää aurinkoenergiaa. Satakunnassa ja länsirannikolla sijaitsee myös merkittävä osa suomalaisista aurinkoenergiaan erikoistuneista yrityksistä.

Suomi pyrkii huimasti kasvaville aurinkoenergian maailmanmarkkinoille integroidulla aurinkoteknologialla. Se tarkoittaa teknologian yhdistämistä huomaamattomaksi osaksi rakenteita kuten ikkunoita, kattoja tai seiniä.

”Energiaklusterin uusiutuvien energiamuotojen kartoituksessa haaviin jäi noin 50 alalle pyrkivää yritystä eri puolelta Suomea. Niistä miltei puolet on Satakunnasta, mikä on enemmän kuin osasimme odottaa”, kertoo kehittämispäällikkö Jarkko Vuorela Satakunnan osaamiskeskus Prizztech Oy:stä.

Vaikka uusiutuvan energian markkinat kasvavat maailmalla vauhdilla, Suomesta puuttuu lähes kokonaan tuotekehitystä edistävä sisämarkkina. OSKE:n avulla käynnistetyssä projektissa ”Yhdistelmärakennepiloteilla aurinkoenergiasta liiketoimintaa” edistetään aurinkoenergiayritysten tuotekehitystä ja verkostoitumista sekä autetaan viennin vaatiman sisämarkkinan syntyä.

Energiateknologiaklusterin tekemässä kartoituksessa nousi esiin rakennusteollisuuden kasvava kiinnostus aurinkoenergian hyödyntämiseen. Kenties pisimmälle on ehtinyt porilainen Luvata Oy, jonka lämpöä varaavaa kupariseinää on tulossa muun muassa Porin uuteen uimahalliin. Lasiteollisuudessa on pohdittu aurinkoenergian keräämistä muun muassa ikkunalasien kautta. Potentiaalisia toimijoita ovat myös talotehtaat, sähkö- ja automaatiotoimittajat ja LVI-alan yritykset. Myös arkkitehdit on saatu kiinnostumaan aiheesta.

Aurinkosähkökennojen ja paneelien massavalmistus näyttää menevän Kiinan suunnalle, joten suomalaisyritysten onkin kiivettävä jalostusportaiden seuraavalle askelmalle. Rakenteisiin integroidut järjestelmät tarjoavat selvän kilpailuedun.

Kesäaurinko viilentäisi hiihtotunnelin

Prizzin johdolla yrityksiä ja aurinkoenergiasta kiinnostuneita käyttäjiä on saatettu yhteen kartoittamalla potentiaalisia kohteita ja yritysten tuotekehitysaihioita neljässä maakunnassa. Pilottiehdokkaat ja tuotekehitysaihiot törmäytetään seminaareissa. Tarkoitus on valita 5-10 pilottia, jossa aurinkoenergiaa tarvitseva kohde ja siihen teknologiaa kehittävä yritys tuottavat yhdessä uuden monistettavan ratkaisun, jolla on myös vientimahdollisuuksia.

Kuvaavaa alan nuorelle yhteistyölle on, että kilpailijat esittelevät auliisti toimintaansa samassa seminaarissa.

Ensimmäinen pilottien esittely järjestettiin Porissa toukokuussa 2010. Vastaavat tilaisuudet järjestetään syksyllä 2010 Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa. Hankkeen valmistelussa on ollut mukana koko energiaklusteri laajalla uusiutuvan energian yrityskartoituksella.

Porissa järjestetyssä seminaarissa päästiin jo esittelemään mahdollisia pilottikohteita. Niitä ovat muun muassa Jämin hiihtotunneli, jossa tavoitteena on tasata sähkönkulutuksen huippua kesällä aurinkoenergialla. Ulvilalainen teollisuushalli Laite-Saraka Oy on kiinnostunut aurinkolämmön hyödyntämisestä huolto-osansa laajennuksessa. Merkittävä hanke on Porin Puuvillan alueella rakennettava uusi kauppakeskus, jonka rakennuttaja Renor on ilmoittanut kiinnostuksensa aurinkoenergiaan.

Asuintaloihinkin aurinkoenergian uskotaan soveltuvan. Porilaisen kerrostalon 200 neliömetrin lape etelään houkuttelee käyttöveden lämmitykseen aurinkoenergialla. Myös uuteen rivitalo-osakeyhtiöön Porin Lottarantaan rakennetaan aurinkokeräimille sopivat lappeet.

Säästöä ja vastuullista yrityskuvaa

Käyttökohteet on hankkeessa jaettu neljään ryhmään: talopaketit, julkiset kohteet ja toimistot, teollisuus- ja liikekiinteistöt sekä kerrostalot.

”Monelle julkiselle tilalle uusiutuvan energian käyttö on imagosyistä tärkeää. Takaisinmaksuaika voi olla pitkäkin, kunhan tekniikkaa toimii. Esimerkiksi kauppakeskuksen ravintolalle aurinkoenergia voi olla kilpailuvaltti”, kertoo Jarkko Vuorela.

Asunnoissa on löydyttävä kustannussäästöjä nopeammin. Yhteiskunnan tuet uusiutuvalle energialle vaikuttavat osaltaan aurinkoenergian houkuttelevuuteen.

Aihioita ja kiinnostusta on nyt niin runsaasti, että Vuorela uskoo aurinkoenergian integroinnista syntyvän lähes varmuudella myös vientituotteita. Lupaavimpana markkinana nähdään tällä hetkellä Saksa, jossa uusiutuvaa energiaa on jo totuttu käyttämään suhteellisen markkinalähtöisesti.